Palaute on sana, jota käytetään hyvin arkisissa tilanteissa:
Firman pikkujouluissa venähti. Sain sitten vaimolta hieman palautetta.
Mä annoin Karille vähän palautetta. Sillä oli sinne asiakastilaisuuteen mentäessä aivan järkyttävä kravatti päällä.
Edellä olevat ovat karrikoituja tilanteita, mutta juuri tämänkaltaisiin tilanteisiin yhdistämme palautteen: meidän pitää kertoa jollekin toiselle, että tämä on toiminut väärin tai huonosti. Samasta syystä palautteen antaminen työtilanteissa mielletään usein epämiellyttäväksi tai hankalaksi tehtäväksi: ajattelemme, että palautteen antaminen on ensisijaisesti kritisointia.
Jos haluaa kehittyä palautteen antajana, ensimmäinen tehtävä on hahmottaa hieman tarkemmin, mitä palaute oikeastaan on ja mitä se voisi olla. Kielitoimiston sanakirja määrittelee palautteen seuraavasti:
jnk. toimenpiteen, viestin tms. aiheuttama kannanilmaus t. reaktio
Paljon enemmän sen sijaan pidän palautteen määritelmästä, joka oli ennen englanninkielisessä Wikipediassa (artikkeli on sittemmin muuttunut):
a process of sharing observations, concerns and suggestions between persons or divisions of the organization with an intention of improving both personal and organizational performance.
Näiden kahden määritelmän välillä on hyvin suuri ero. Artikkelin alussa esitetyt kaksi esimerkkiä täyttävät kyllä Kielitoimiston sanakirjan määritelmän eli olivat toisen ihmisen käyttäytymisen synnyttämiä reaktioita. Sen sijaan on epäselvää, sisältyikö niihin Wikipedian määritelmän keskeinen osa eli oliko niiden tavoitteena ”sekä yksittäisen henkilön että koko organisaation suorituksen parantaminen.” Ehkä oli, ehkä ei.
Tämä on erittäin tärkeä asia:
Palaute on toisen henkilön suorituksen, työn tai käytöksen kommentoimista, jonka tavoitteena on suorituksen parantaminen ja tuon henkilön kehittyminen.
Pelkkä toisen toiminnan kommentointi tai arviointi, arvostelusta puhumattakaan, ei siis vielä ole palautetta.
